Eduskuntavaalit järjestetään Suomessa joka neljäs vuosi. Lähes kaikissa vaaleissa viime vuosina äänestysaktiivisuus on laskenut edellisiin vaaleihin verrattuna. Äänestysinto laskee, koska äänestäjille on mahdollisesti syntynyt käsitys, ettei heidän antamallaan äänellä ole merkitystä poliitikkojen perustellessa päätöksiänsä taloustermeillä ja ekonomistien opeilla. Äänestäjä saattaa kokea, että poliitikkojen sijaan todellista valtaa käyttävät talouselämän päättäjät.

Björn Wahlroosin mukaan ”Kapitalistisella yrityksellä ei voi olla vallitsevia käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä. Yritys on yhden asian liike. Sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen”. Osakeyhtiölain mukaan näin onkin, eli yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Äänestäjät ovat oikeassa siinä, että taloudelliset reunaehdot ohjaavat poliittisia päätöksiä. Heidän on kuitenkin hyvä tiedostaa, että tällaisessa maailmassa he voivat osallistua poliittiseen päätöksentekoon useammin kuin joka neljäs vuosi, vaikka vaikutusmahdollisuudet riippuvatkin jossain määrin lompakon paksuudesta. Aktiivisina kuluttajina he voivat päivittäin tehdä poliittisia päätöksiä. On poliittinen päätös valita tuote, jonka halpuus perustuu heikkoon laatuun, työntekijöiden surkeisiin palkkoihin, lapsityövoiman käyttöön, ympäristöstä piittaamattomuuteen ja yhteiskunnan epädemokraattisuuteen. Toisaalta on poliittinen päätös valita tuote tai palvelu, jonka koko tuotantoprosessissa pyritään tuotteen korkeaan laatuun, työntekijöiden kunnolliseen palkkaan, ympäristöystävällisyyteen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen. Ihmisellä on vapaus valita tai jättää valitsematta, mutta tuon vapauden takia hän on myös vastuussa teoistansa.

Wahlroosin nihilistinen käsitys yritysten toiminnasta ei kerro vallitsevasta todellisuudesta suomalaisissa yrityksissä. Osakeyhtiölain velvoitteista huolimatta kapitalistiset yritykset eivät ole vain itsestään eteenpäin vyöryviä voitontekokoneita, vaan ihmisten ja heidän järkensä ja tunteiden ohjaamia kokonaisuuksia. Yritykset työpaikkoineen ovat saumaton osa muuta yhteiskuntaa ja elämää, ja useimmiten niissä toimivat yrittäjät ja työntekijät toimivat vastoin Wahlroosin dystooppista kuvausta. Näiden yritysten toimintaa ohjaa voitontavoittelun ohella myös ymmärrys siitä, että yrityksillä on oltava ihanteita ja pyrkimystä toimia niiden mukaisesti. Ilman ihanteita ja niiden soveltamista kapitalistiseen yritystoimintaan yhteiskunnasta tulisi epävakaa ja maapallosta lopulta kivinen erämaa.

Suomalaisilla yrityksillä on käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä. Vapaudella on hintansa, mutta valinnoillaan kuluttaja voi vaikuttaa siihen, pärjäävätkö yritysten välisessä kilpailussa yhden asian liikkeet, jotka pyrkivät voiton maksimointiin, vai pärjäävätkö sellaiset – usein pienet – yritykset, jotka toiminnassaan pyrkivät ottamaan huomioon myös niitä ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön kokonaishyvinvoinnin, usein omasta taloudellisesta voitostaan tinkien.

Jukka Isotalo
Lasimuotoilija, Evolum Oy
Helsingin Käsityö- ja Teollisuushdistyksen valtuuston jäsen

(Kirjoitus on julkaistu pääkirjoituksena  HKTY.fi -jäsenlehden numerossa 1/2014)

Kirjoitus PDF-tiedostona:
HKTY.fi pääkirjoitus 1/2014: Jukka Isotalo