Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on perustamisestaan 1868 asti valvonut käsityöläisten etuja ja ammattitaitoa Helsingissä.

Ammattiyhdistykset

1800-luvun alussa Helsinki oli vielä vaatimaton asutuskeskus: Vasta pääkaupungiksi nimittäminen nosti väkilukua virastojen ja yliopiston muuttaessa kallioiselle rannallemme. Nopea kasvu houkutteli myös taitavinta käsityöläisainesta pääkaupunkiin. Käsityöammatit nousivat tämän vuoksi vähitellen korkeammalle tasolle kuin muualla Suomessa. Uusia mestareita hyväksyttiin joukoittain, mikä synnytti lukuisia jäsentensä etuja ja laatua valvovia ammattikuntia. Ammattikunta muodostui tietyn alan yrittäjistä, käsityöläismestareista ja heidän palveluksessaan olevista kisälleistä.

Hantvärkkärit ja kisällinkirjat

1868 tuli voimaan keisarillinen asetus kaupasta ja elinkeinoista. Se sisälsi säädökset mm. ammattikuntien lakkauttamisesta ja ”kauppiasten, vapriikinpitäjäin ja hantvärkkärien” yhdistysten perustamisesta. Tähän asetukseen nojaten päätettiin Helsingin maistraatissa perustaa kaksi yhdistystä, joista toiseen kuuluisivat kauppiaat ja toiseen käsityöläiset ja tehtailijat.

Elinkeinoasetus siirsi mestarin- ja kisällinarvon myöntämisen ammattikunnilta käsityö- ja tehdasyhdistyksille, ja siitä tulikin alkuvaiheessa yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä. Ammattitaidon kohottaminen ja ylläpitäminen on alusta asti ollut keskeinen teema yhdistyksen toiminnassa, ja perinteikkään mestarinarvon hankkimista pidetään edelleen arvossaan. Käsityöläisten näkyvyyttä kaupungin elämässä on myös jo 1890-luvulta lähtien pyritty parantamaan näyttelytapahtumilla, joiden henkinen jälkeläinen Yksilöllisen käsityön päivät on.

Aloitteita ja oppilaitoksia

Konetyön yleistyessä monet käsityöammatit katosivat ja niiden taitajat siirtyivät suurempien yritysten palvelukseen. Elinkeinolainsäädäntö suosi tehtailijoita käsityöläisten kustannuksella 1880-luvulta eteenpäin: Teollisuudenharjoittajat rikastuivat ja käsityöläiset köyhtyivät, mutta yhteinen yhdistys auttoi epäkohtien tasoittamisessa.

Yhdistys oli jo 1800-luvulla voimakkaasti vaikuttamassa kaupungin yhteiskunnalliseen kehitykseen. Se oli aktiivisena aloitteentekijänä mm. elinkeinolain muutoksissa sekä ammattikoulujen perustamisessa Helsinkiin 1900-luvun taitteessa.

Tuttuja nimiä

Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen valtuutetuista monet ovat myös olleet valtakunnallisia vaikuttajia. Yhdistyksen voimahahmo ja pitkäaikainen puheenjohtaja Viktor von Wright tunnetaan myös Helsingin työväenyhdistyksen perustajana ja lehtimiehenä. Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg toimi pitkään yhdistyksen sihteerinä ennen virkaan astumistaan. Leipurimestari F. E. Ekbergin leipomo, vuorimestari Victor Hartvallin kivennäisvesitehdas sekä Weilin & Göösin Tehdas- ja Kirjakustannusyhtiö lienevät tuttuja vielä tämänkin päivän helsinkiläiselle.