POIMINTOJA JÄSENLEHDISTÄ

hkty.fi 2/2024 jäsenlehden Pääkirjoituksen kirjoittajana on yhdistyksen jäsenyrittäjä lasimuotoilija Jukka Isotalo.

VOIMAA YHTEISTYÖSTÄ JA VERKOSTOSTA

Yrittäminen Suomessa on tällä hetkellä sekä taloudellisesti että henkisesti haastavaa. Myös yhdistyksemme jäsenet – yksin yrittävät tai suuremmat yritykset – ovat joutuneet miettimään selviytymistään haasteellisessa arjessa. Moni pienyrittäjä on joutunut luopumaan yritystoiminnastaan ja myös useammat isommat yritykset ovat olleet pakotettuja vähentämään työntekijöitä.

Kasvit ja sienet elävät yhteistyössä kasvien juurten ja sienirihmastojen yhdessä muodostamien sienijuurten eli mykorritsojen välityksellä. Sienet saavat kasveilta sokereita ja juuret saavat vastalahjana mineraaleja – esimerkiksi fosforia, ja muita ravinteita. Kasvilajeista vain noin joka kymmenes selviää ilman sienirihmastoa, muille kasveille sienirihmaston puuttuminen tietäisi näivettymistä.

Kulttuuria ovat kaikki ihmiskunnan henkiset ja aineelliset saavutukset – kaikki ne hienot, mutta myös arkipäiväiset asiat ja toimintatavat, jotka olemme ihmiskuntana yhteistyössä luoneet.  Kulttuuri pitää siis käsitteenä, konkreettisina tapahtumina ja käsin kosketeltavina esineinä sisällään paljon laajemman elämän kirjon mitä yleensä ajattelemme. Kulttuuri ei ole ainoastaan kuvataiteita, kirjallisuutta ja musiikkia, myös elinkeinot ovat osa kulttuuria, ja sitä kautta jokainen yhdistyksemme jäsen tekee kulttuurityötä. Jokainen suutari, hammasteknikko, nuohooja, peltiseppä, kampaaja ja kirjansitoja on mitä suurimmassa määrin kulttuurityöntekijä. Siksi ei voida sanoa, että olisi olemassa kulttuurin osa-alueita, joista voidaan leikata kokonaisuuden – viime kädessä koko yhteiskunnan – kärsimättä. Kun kulttuurista leikataan, niin samalla heikennetään jokaisen yrittäjän mahdollisuuksia menestyä, elää ja nauttia täysipainoisesta elämästä.

Kyse ei ole ainoastaan semantiikasta.

Yrittäminen, mykorritsa ja kulttuuri?

Selviytyäksemme meidän täytyy puiden ja sienten tavoin tehdä yhteistyötä, sillä tällä hetkellä ei keinoja selviytymiseen tarjota muualta. Välillämme ei ole puiden ja sienten tavoin sienijuuria, mutta toimimalla yhteistyössä voimme puiden ja sienten tavoin saada toisiltamme voimaa ja keinoja kukoistukseen. Arvostamalla ja tukemalla toistemme tekemää työtä ylläpidämme suomalaista kulttuuria.

Kun seuraavan kerran teet päätöstä hankinnasta, suuresta tai pienestä, yksityisestä tai yritykselle tapahtuvasta, niin ota ensimmäiseksi yhteyttä yrittäjäkollegaasi – hän saattaa pian olla vastavuoroisesti yhteydessä sinuun.

Elämä ja yrittäminen ovat joukkuelajeja.

Jukka Isotalo
Evolum Oy
HKTY:n valtuuston ja johtokunnan jäsen

hkty.fi 1/2024 jäsenlehden Pääkirjoituksen kirjoittajana on yhdistyksen jäsenyrittäjä nuohoojamestari Petri Valve.

KUKA KISSAN HÄNNÄN NOSTAA?

Saimme viettää kaikin puolin loistavan viikonlopun touko- ja kesäkuun vaihteessa Tukholmassa Pohjoismaisessa vuosittaisessa tapaamisessa pienen delegaatiomme voimin.

Kuten aina ajatusten- ja tiedonvaihto, kaikilla tasoilla ja tahoilla, tuottaa varmuudella uusia ideoita ja ajatuksia, vähintäänkin haastaa pohtimaan omaa tekemistämme. Hyvä niin. Vaikkakin usein olemme oman alamme erikoisasiantuntijoita, mestareita, pitäisi meidän alati haastaa itseämme lapsenomaisella uteliaisuudella, voisimmeko tehdä asioita vielä paremmin, enemmän tai helpommin. Mestarihan on se paras mahdollinen, eikä sitä voi olla nopeasti muuttuvassa maailmassa, jollei alati seuraa oman alansa lisäksi teknologian kehitystä.

Yksi itseäni jo pitkään innostanut ja kiinnostanut mahdollisuus on digitalisaatiossa ja tekoälyn tuomassa toistuvan rutiininomaisen työn helpottamisessa, jossa meidän ihmisten voimavaroja vapautetaan johonkin huomattavasti arvokkaampaan, luomaan uutta, tekemään sitä mistä ihmisyydessä on kyse. Saimme kuulla Tukholmassa innostavan esitelmöitsijän luomasta mielikuvasta tulevaisuuteen ja AI:n tuomista mahdollisuuksista henkilökohtaisena avustajana. Miksi meidän pitäisi rohkeasti tarttua näihin mahdollisuuksiin? Eikö tämä ole jo ihan hyvä näin? Aivan, kyllä, juurikin näin. Mutta voisiko asiat olla vielä paremmin? Tätä itse kysyn usein itseltäni ja parannettavaa löytyy.

Pohjoismaisia yhdistyksiä ja heidän jäsenistöjään yhdistää sama kasvava haaste, jopa ongelma. Tekijöitä ei ole riittävästi. Syyt vaihtelivat koulutuksen puutteesta, aina koulutustasoon ja opiskelijoiden motivaation. Järjestelmät eivät kuitenkaan tuota tarpeeksi motivoituneita tulevaisuuden tekijöitä, vaikkakin syyt taustalla vaihtelevat.

Monissa maissa tehdään jo merkittävää brändäystä käsityöalojen ja käsillä tekemisen alojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Monessa maassa tunnistettiin taantuma, ja siitä huolimatta työvoimapula. Mitä mahtaakaan tapahtua, kun Ukrainan jälleenrakennus alkaa ja mustaan aukkoon imeytyy työvoimaa maista, joista me olemme tottuneet saamaan työvoimaa. Onko Pohjoismaisessa ja jopa, Eurooppalaisessa kilpailussa Suomi se kaikkein vetovoimaisin. Sallikaa minun epäillä vahvasti.

Paljon on tehty ja tehdään vaikuttamistyötä niin kansallisella tasolla, kuten myös EU-poliitikoihin vaikuttaen, jotta yritysten ja yrittäjien huoli ja ääni saataisiin kuuluviin. Mutta kun kaikilla on sama haaste, on vaikeaa ratkoa ongelmia ja tarjota valmiita ratkaisuja.

Itse näen yhtenä mahdollisuutena työn tehostamisen, robotiikan ja tekoälyn. Ihmisiä tarvitaan aina varmuudella, mutta toisarvoisista töistä kiinni pitäminen on turhaa.

Taivaasta harvemmin tippuu lahjoja, ainakaan silloin kun niitä tarvitsisi. Odottelemalla jää varmuudella jalkoihin, ja vastatakseni kysymykseeni, jonka otsikossa esitin, niin kissan hännän nosti kissa itse.

Petri Valve
Cervi Talotekniikka Oy
HKTY:n valtuuston ja johtokunnan jäsen

hkty.fi 1/2023 jäsenlehden Pääkirjoituksen kirjoittajana on yhdistyksen jäsenyrittäjä kampaaja Hilkka Stenberg.

NORDISK MÖTE  i HELSINFORS 2023

Pohjoismaiset käsityöalojen yhdistykset ovat kokoontuneet jo yli 100 vuotta. Ensimmäinen kokous oli vuonna 1912 Kristianstadissa Ruotsissa. Tänä vuonna oli jälleen Helsingin vuoro isännöidä tapahtumaa. Toiminnanjohtajamme Maria Ampuja on työvaliokunnan kanssa työstänyt ohjelmaa vuodenvaihteesta lähtien, toki järjestelyt on aloitettu jo aikaisemmin. Maria oli koonnut palaset upeasti ja kaksipäiväinen tapahtuma sujui loistavasti.

Tapahtuman ohjelmaa suunnitellessa, teimme päätöksen pysyä lähimaisemissa ja Helsingin keskustasta löytyikin hienoja paikkoja. Historiaan tutustuttiin niin, että tuntui. Varsinainen kokous pidettiin yhdistyksen kokoustiloissa. Pohjoismaisia vieraita kiinnosti, miksi suomalaisia pidetään maailman onnellisimpana kansana, joten kokousohjelmaan oli kysytty jäsenyrittäjä metalliseppä Maria Sundmania, Design Sundman & Laaksosta, kertomaan yrityksestään ja miten korujen tekeminen tekee hänet onnelliseksi. Patrick Pata Degerman kertoi yhteistyön merkityksestä ja tavoitteisiin pääsemisestä vastoinkäymisistä huolimatta.

Petri Valve kertoi yrityksensä Cervin huimasta kasvusta. Oslon yhdistyksen toiminnanjohtaja Eivind Andersen kertoi Oslon yhdistykseen kuuluvista killoista, niiden historiasta ja toiminnasta tänä päivänä.

Kokousedustajien seuralaiset tutustuivat omassa ohjelmassaan Helsingin keskustakirjasto Oodiin ja Kansallismuseoon. Koko ryhmälle iltaohjelmana oli kokki Markus Aremon meille räätälöimä illallinen Tähtitorninmäellä. Markus on kokkityön ohella opiskellut lasinpuhaltajaksi Nuutajärvellä ja hänen teoksiaan oli esillä Observatorion puutarhassa, tämäkin sopi hyvin tapahtuman henkeen.

Seuraavana päivänä lähdimme ryhmän kanssa Hotelli Kämpistä, missä vieraat yöpyivät, kahden oppaan johdattamana kohti Uspenskin katedraalia. Matkan varrella jälleen kuulimme roimasti Helsingin historiaa.

Uspenskissa jäsenyrittäjät kultaajamestari Harri Virtanen ja maalarimestari Raimo Laeslehto kertoivat kupolien ja ikonostaasin kultauksesta sekä vuosia kestävästä restaurointiprojektista ja sen haasteista.

Upea tapahtuma, kiitos Maria Ampujalle yksityiskohtien tarkastamisesta ja tapahtuman koossa pitämisestä.

Loppuun vielä esimerkki Pohjoismaisten yhdistysten huumorista. Kun olimme tuoneet esille Suomen erityisaseman Venäjän ja Ruotsin välissä, sanoi Kööpenhaminan yhdistyksen toiminnanjohtaja ymmärtävänsä meitä, heilläkin on Ruotsi rajanaapurina.

Hilkka Stenberg
Kampaaja
HKTY:n valtuuston ja johtokunnan jäsen (vuonna 2023)

VALTAKUNNALLINEN SUUTARIPÄIVÄ

Suutaripäivää juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa 29. elokuuta Suomen menestyneimmän suutarin Emil Aaltosen syntymäpäivänä. Päivän tavoitteena on antaa tunnustusta, uskoa ja arvostusta suutareiden käsityölle, yrittäjyydelle ja toimintaedellytysten parantamiselle.

Suutaripäivää vietetään jatkossa joka vuosi. Juhlapäivä muistuttaa jalkinekorjauksen kannattavuudesta ja tuotteiden käyttöiän pidentämisen, kierrätyksen ja osallistavan kiertotalouden arvosta. Suutaripäivä tähtää myös alan toimintaedellytysten parantamiseen.

Jalkinekorjaus kannattaa

2020 maailmassa valmistettiin 20,5 miljardia paria kenkiä. Valmistuksen aiheuttamat päästöt ovat merkittäviä. Hävittäminen on ongelmallista, kun erilaisia materiaaleja, kuten kumia ja nahkaa, yhdistävä jalkine päätyy sekajätteeksi.

Suutari pidentää kenkien käyttöikää korjaamalla ja antamalla neuvoja kenkien hoitamiseen ja säilyttämiseen kotona. Pitkällä aikavälillä kenkien korjauttaminen vähentää niiden valmistusmääriä.

Suutari on kiertotalouden käsityöläinen

Kenkiään korjauttamalla kuluttaja pienentää hiilijalanjälkeään, säästää rahaa ja voi jatkaa hyväksi havaittujen, jalkaan muotoutuneiden kenkien käyttöä.

Suutarinliikkeessä voi korkolappujen vaihdon lisäksi teettää kengille muun muassa ompelutöitä, kuten vetoketjun vaihtoja, paikkauksia ja kantapäiden sisävuorien korjauksia. Suutari osaa myös muokata nahkakenkiä mukavammiksi venyttämällä niitä.

Suutariliikkeet tarvitsevat jatkajia

Suomessa toimii noin 300 suutariyrittäjää. Suutariliikkeiden liiton (2022) kyselyn mukaan heistä kolmannes jää eläkkeelle seuraavien viiden vuoden kuluessa. Suutariyrittäjien on hankala löytää jatkajia, etenkin suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Uhkana onkin suutaripalvelujen katoaminen pienemmistä kaupungeista, ellei alan oppilaitoksille anneta lisärahoitusta. Toisaalta korjauspalveluiden arvonlisäveron laskeminen olisi valtiolle käytännössä kustannusneutraali tapa tukea korjausosaajien työllistymistä suutarialalle.

Juhlitaan Suutaripäivää maanantaina 29.8.2022. Tervetuloa poikkeamaan ja kysymään neuvoja kenkien huollosta ja korjaamisesta!

Lisätietoja suutaripäivästä:

Suutarimestari Hannu Heiskanen
Metrosuutarit (HKTY-jäsenyritys)
puh. 0400 428 325
hannu.heiskanen@htp-palvelut.com
www.suutaripaivat.fi